Onko tilaaminen laillista

Tilaaminen on laillista tietyin ehdoin, jotka Viinikauppa.com täyttää. Pääsääntönä on, että ostajan täytyy itse järjestää tilaukselleen kuljetus, minkä esimerkiksi Suomen viranomaiset ovat EU-tuomioistuimelle antamissaan lausunnoissa todenneet.

Myös verottaja on tuonut ilmi oman kantansa siihen, milloin myyjän toiminta ei ole kauko- tai etämyyntiä. Viinikauppa.com täyttää myös verottajan antamat ohjeistukset, eikä toimintaa katsota etämyynniksi.

Helsingin käräjäoikeus on todennut vuonna 2010 päätöksessään, että Viinikauppa.com ei harjoita kaukomyyntiä ja Viinikauppa.comin tapa erottaa kuljetus myynnistä on laillinen. 

Myös sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän määrittelee esityksessään selkeästi, mikä on laillista etämyyntiä. Viinikauppa.com täyttää myös nämä kriteerit. 

 

EU-tuomioistuimen ja korkeimman oikeuden päätös alkoholin tilaamiseen liittyen

Suomen viranomaiset ovat todenneet EU-tuomioistuimelle antamissaan lausunnoissa, että alkoholin ostaminen ulkomailta on luvallista, mikäli ostaja järjestää tilaukselleen kuljetuksen. 

Kuljetuksen täytyy olla myyjästä erillinen, eli myyjä ei saa tarjota kuljetuspalvelua omana palvelunaan. Viinikauppa.com toimii tämän käytännön mukaan, eikä Viinikauppa.com tarjoa myymillensä tuotteille kuljetusta.

Alkotaxi-jutun aikaan suomalaiset mediat uutisoivat virheellisesti, että EU-tuomioistuimen päätös olisi antanut Suomelle valtuudet kieltää internetin kautta tapahtuvan alkoholin myynnin. Tulkinta on kuitenkin väärä, sillä päätöksessä todettiin, että tällaiset rajoitukset ovat ristiriidassa EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa. Periaatteen mukaan tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääoman on pystyttävä liikkumaan EU:ssa samaan tapaan kuin EU:n sisäisissä yksittäisissä maissa.

Viinikauppa.comin toimintatavan laillisuus on siis vahvistettu Suomen viranomaisten toimesta myös EU:n tuomioistuimessa.

Vuonna 2010 Helsingin käräjäoikeus totesi, että Viinikauppa.com ei harjoita kaukomyyntiä ja sen tapa erottaa kuljetus myynnistä on laillinen. Päätöksestä voi lukea lisää Uusi Suomi -lehden artikkelista

Viinikauppa.comista tilatut tuotteet liikkuvat aina tilaajan valitseman kuljetusliikkeen toimesta vaivattomasti.

 

Verottajan näkökulma etämyyntiin

Verottaja on julkaissut 1.1.2021 täsmennetyt ohjeet siitä, milloin myyjä ei ole kaukomyyjä tai etämyyjä.

Verottaja määrittelee selkeästi kantansa kohdassa 2.3.3 myyjän verkkosivuilla olevaan mainintaan kuljetusvaihtoehdoista. Verottajan kanta on, että verkkokaupassa tai myyjän verkkosivuilla olevat maininnat kuljetusvaihtoehdoista tai linkit kuljetusliikkeiden verkkosivuille eivät välttämättä johda siihen, että myyjän katsotaan osallistuvan myymiensä tuotteiden kuljetuksen järjestämiseen.

Verottajan näkökulmasta myyjän toimintaa ei katsota etämyynniksi silloin, kun

  1. myyjän sivuilla mainitaan useampi kuin yksi kuljetusliike
  2. myyjän ja kuljetusliikkeen välillä ei ole minkäänlaista sopimusjärjestelyä koskien myytyjen tuotteiden kuljetusta 
  3. myyjä ei omalla toimillaan saata ostajaa ja kuljetusliikettä tosiasiallisesti yhteen.

Kun kohdat 1–3 täyttyvät, ei ole kysymys etämyynnistä, vaikka verkkokauppa listaa mahdollisia kuljetusliikkeitä verkkokaupassaan. Viinikauppa.comin toiminta täyttää edellä mainitut kohdat.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän esitys alkoholijuomien rajat ylittävästä etämyynnistä

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän esitys “Työryhmän esitys alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin rajoittamista koskevaksi lainsäädännöksi” määrittelee selkeästi, mitä työryhmä esittää alkoholin etämyynnin lainsäädännöksi. Mietinnössä tarkastellaan Suomeen tapahtuvaa alkoholijuomien etämyyntiä toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta.

Esitys asettaa seuraavat ohjeet kuljetuksen järjestämiseen ostajan toimesta:

“Näennäisestä valtuutuksesta on esimerkiksi kyse tilanteessa, jossa ostajalle ei tarjota tosiasiallista mahdollisuutta noutaa ostettuja tuotteita myyjältä tai valita kuljetusyhtiötä myyjän Internet-sivuilta itse, vaan kuljetusvaihtoehdot on ainoastaan rajattu sivuston ennalta tarjoamiin vaihtoehtoihin. Näennäisestä valtuutuksesta on myös kyse tilanteessa, jossa myyjän verkkosivusto laskee automaattisesti hinnan ostettaville tuotteille ja kuljetuksen hinta on sitä halvempi, mitä enemmän tuotteita ostaja tilaa. Näennäisen valtuutuksen ominaispiirteisiin kuuluu lisäksi se, että ostaja ei pääse neuvottelemaan kuljetussopimuksen sisällöstä ja siihen liittyvistä ehdoista, vaan verkkokaupasta ostettujen tuotteiden kuljetusehdot perustuvat myyjän ostajalle tarjoamiin vakioehtoihin.” (STM)

Työryhmän esityksen perusteella:

  1. Myyjä voi tarjota kuljetusvaihtoehtoja, joista ostaja itse aidosti pystyy valitsemaan haluamansa kuljetuksen.
  2. Tilaajalla täytyy olla mahdollisuus noutaa tuotteet itse myyjän varastolta.
  3. Ostajalla tulee olla mahdollisuus neuvotella ja sopia kuljetusliikkeen kanssa sopimusehdoista.
  4. Myyjä ei määrittele kuljetusliikkeen toimitusehtoja.

Työryhmän esittämät ehdot täyttyvät Viinikauppa.comin kohdalla.

Valtion asettaman työryhmän puheenjohtaja Kari Paaso oli vuonna 2010 Viinikauppa.comin eduksi päättyneen oikeudenkäynnin haastettuna todistajana. Käräjäistunnossa useat virkamiehet antoivat yhdensuuntaiset lausunnot, todistajan valan sitomina, näkemyksestään myyjän osallisuudesta kuljetuksen järjestämiseen. Oikeuden päätöksen mukaan virkamiehet ovat:

“yhdensuuntaisesi kertoneet, että myyjä voi osallistua kuljetuksen järjestämiseen, mikäli ostajalla on valinnanvaraa kuljetuksen järjestämisessä. -- Alkoholituotteiden omistusoikeuden on siirryttävä ulkomailla, jolloin ostaja tuo alkoholituotteet itse maahan -- Kuljetussopimus on tehtävä sallitussa alkoholin maahantuonnissa ostajan ja kuljetusyhtiön välillä erillisellä sopimuksella. Ostajan järjestäessä kuljetuksen itse kaupan katsotaan tapahtuvan ulkomailla. Paaso on selventänyt, että myyjä voi osallistua kuljetusjärjestelyihin välittämällä tietoa ostetuista tuotteista kuljetusyhtiölle." (Helsingin käräjäoikeuden päätös R 09/5991)

Viinikauppa.comin toiminta on todettu lailliseksi jo vuonna 2010, ja asiasta ovat uutisoineet useat eri mediat.